Besser nun als nie

Tässä taas on viikko vierähtänyt ihan pimennossa ja uuskin alkanut. En vaan voinut tulla tänne toissaviikolla itkemään loman loppumista, kun se siellä Suomessa vasta alkoi. Eh, tai sitten vaan myönnän suoraan, että oon ollut laiska..
Jedenfalls, nyt sain kuitenkin otettua itseäni niskasta kiinni, joten pienoista kuvaspämmiä taas luvassa mun tän vuoden hiihtolomaseikkailuistani, viikolta numero 2!

Täällä menee muuten lomat siis sillä tavalla, että syksyllä ja talvella on kahden viikon lomat, joululoma on n. 10 päivää. Lukuvuosi on pätkäisty talviloman alusta ja silloin saadaan todistukset, lukujärjestys tosin pysyy samana läpi vuoden. Toinen todistus tulee sitten kesällä, kun suomalaisen silmissä aikas harvinaisen skrupunen kesäloma alkaa, 11.7.

Lähdettiin perheen kanssa maanantaina aamulla ajelemaan kohti Länsi-Saksaa. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Essen, jossa käytiin syömässä (:D) vähän välipalaa ja kierrettiin lyhyesti keskustassa.



Syömingeistä jatkettiin jonkun pikkukylän kautta kohti toista pikkukylää, johonkin Aachenin kupeeseen. Neljä ekaa yötä vietin WaldHotellissa, kuorsaavan veljeni vieressä epämukavalla, vaikkakin leveällä vuodesohvalla. Noo, pääsin sentään saunomaan ja 10 metrin uima-allaskin löytyi!




Metsähotellista tehtiin joka päivä pieni päivätrippi. Käytiin Belgiassa, jossa ruokalista oli ranskaksi, eikä kukaan puhunut saksaa rajan välittömästä läheisyydestä huolimatta.





Sadepäivänä käytiin vanhassa pääkaupungissa, Bonnissa, taidemuseossa (...), toisena päivänä Aachenissa shoppailemassa. Aachenista ajettiin takaisintulomatkalla Hollannin läpi hotellille. Hollannin rajan jälkeen talot muuttuivat hieman erilaisiksi, yritin bongailla tulppaaneja ja puukenkiä, mutta jouduin tyytymään muutamaan tuulimyllyyn. Pyöräkaupat, -tiet ja pyöräilijät lisääntyivät 130 prosentilla..



Perjantaina jätettiin sauna ja karautettiin kohti Kölniä. Viimeiset kaksi päivää hujahtivat nopeasti Kölner Domiin kavutessa ja paikallista GINATRICOTIA tyhjentäessä. Olin siinä uskossa, ettei Saksassa ole GT:n liikkeitä, joten Köln yllätti ainakin siinä suhteessa iloisesti! (Niin joo, siis se kirkko oli kans tosi cool) ;-D
Muutenkin tykkäsin Kölnistä, siellä oli jotenkin ihanan paljon Los. Onhan se toki miljoonalla asukkaallaan puolet Dresdeniä isompikin..




Hostveljen piti päästä kattomaan fudista, joten käytiin jonkun ihmeellisen designmäkärin kautta todistamassa Freiburgin täpärä tappio Kölniä vastaan. Lucas Podolski laukoi matsin ainoan maalin ehkä toiseksi viimeisellä peliminuutilla, siitäkös yleisö repesi..eikä veljeäkään meinannut saada kulumallakaan kotimatkalle..