Jolly Jumper

Meni vähän lauantain kaverisuunnitelmat mönkään, niin kävin sitten tylsyyttäni vähän valokuvailemassa.. Taidan muuten käydä huomenna kysymässä, jospa pääsisin vaikka jossain välissä ihan noiden selkäänkin kiipeämään! :-)

En ole oikein puuhannut mitään järkevää tai ihmeellistä tässä lähiaikoina, joten pahoittelut hiljaiselosta, eikä valitettavasti tälläkertaa tämän ihmeellisempää matskua. Koulupäivät ovat vaan lähinnä toistaneet itseään, enkä viitsi kirjoitella, jos ei oikein mitään asiaa ole..

Die Konferenz der Tiere

Pari ihan randomkuvaa tältä viikonlopulta, ennen kun nukahdan naama näppäimistöllä: Oltiin lauantaina synttärijuhlissa, josta ajettiin kotiin vasta kahden maissa yöllä. Sunnuntait on perinteisesti pyhitetty nukkumiselle, (etenkin noin niinkun pilettämisen päälle ainakin) mutta mepä oltiin tänään niin reippaita, että herättiin pirteinä jo puoli kahdeksan aikaan aamuYÖSTÄ. Mä kun olin iloisesti buukannut meidät juoksemaan Dresden Marathonissa kympin lenkin, enkä tiedä tuliko mun enemmän hiki itse juoksussa, vaiko sitten tuskasta edellisenä iltana, kun tajusin, että jaa ne synttärit on tänään, ja että perinteisesti synttäreillä saattaa mennä vähän myöhään.

No, juoksu meni joka tapauksessa hyvin ja tunnelma oli katossa, mutta nyt ei auta kun alkaa tuskahikistellä lisää huomista koulupäivää ajatellessa - ja painua nukkumaan..

Schön dunkel

Uu-vut-taa. Oon lukenut tänään koko koulupäivän jotain saksankielistä nuortenkirjaa (hissa, bilsa ja äidinkieli oli vaan yksinkertaisesti tällä kertaa liian kiinnostavia ja ennen kaikkea selkeästi ymmärrettäviä jotta olisin pysynyt kärryillä) siihen pisteeseen, että viimeisillä minuuteilla alkoi ihan ohimoita jomottaa liiasta tankkauksesta. Eipä siis juurikaan ärsyttänyt, kun hypättiin naapurini kanssa vahingossa aikataulustaan jäljessä olleeseen, väärään junaan, joka painoi täyttä höyryä meidän kotiasemamme ohi. Ylimääräiset 40 minuuttia myöhemmin oltiin sitten päästy takaisin ja saatoin viimein painella huilimaan.

Nyt olisin jo ihan valmis yöunille, huomisesta kun tulee taas pitkähkö päivä. Mun olis varmaan pitänyt vielä mennä katsomaan telkkaa, kun hostisälle vähän semmoista lupailin, mutta oon etsinyt hostäidin kanssa niin kuumeisesti mulle jotain harrastusta talveksi, että taitaa se peti kutsua sittenkin..

Take me back to the birth of the sun

Kahden viikon syysloma oli ja meni, ja nyt on palattu arkeen. Aamulla asemalla kaveri tokaisi pirteänä, että joululomaan on enää 10 viikkoa! Se on muuten puolestaan täällä Saksassa lyhyempi kuin Suomessa, vain viikon verran. Mun mielestä meillä Suomessa on paremmin päin nämä lomat, jouluna on kivempi laiskotella se kaksi viikkoa, syksyn jaksaa painaa yhdelläkin lomaviikolla..

Koulun jälkeen mä piristin itseäni ja ostin paketin söpöjä hedelmätusseja. En ole ihan varma, kuuluisko noiden tuoksua joltain, onko mulla nuha, oonko tussihuuruissa, kuvittelenko mä vaan vai onko noi just niin sekundaa kun miltä ne näyttää, mutta mun mielestä toi mansikka tuoksuu pikkuisen mansikka(esanssi)lta, muut eivät miltään. Mansikka sitten taas puolestaan ainoana vähän prakaa noissa väritysominaisuuksissaan, että ehkä mä annan tuoksuttomuuden niille muille väreille anteeksi.

Ja nyt olis varmaan aika lopetella, ennen kun mun kuvailuni kahden euron tussipaketista alkaa saada esseen ominaisuuksia.. Huh.







ps. Löysin muutama päivä sitten kaupasta jonkun halpismerkin tota tommosta crackling topcoatia, jota olin kadehtinut jo aiemmin mun kaverini kynsistä. Toi on tosi siistin näköstä sanan kummassakin merkityksessä, vaikka nyt on menossa jo day 3 - ei hullummin euroneljänviiden kynsilakalle!

La Sardegna

Nyt on siis selviydytty ehjin nahoin takaisin Saksaan ja laukutkin purettu, joten tein tässä sitten pienen kuvallisen Tagebuchin mun tämän vuoden syyslomareissustani, prego:

Matkahan alkoi siis siten, että mulle selvisi lentokoneessa, ettei me ollakaan matkalla Sisiliaan (kuten mun perheeni mulle kertoi) vaan Sardiniaan. No, Italialle kuuluva saari joka tapauksessa, ei se kai sitten ole niin justiinsa..

Lentokoneessa oli just niin mukavaa ja mielenkiintoista, kun halvimmalla mahdollisella halpalentoyhtiön halpalennolla vaan voi olla, mutta kaks ja puoli tuntia sitä nyt vaikka leikkii limsapullolla tai jotain.. Mutta ei siitä sitten sen enempää, koska itse määränpää oli kuitenkin kokemuksena jonkun verran kiinnostavampi.


Kun kurkkasin ekaa kertaa ulos terassilta, ensivaikutelma oli kieltämättä suhteellisen lupaava.


Rentoutumislomalle kuului tietty rantailua. Löydettiin yhtenä iltana seinältä tommonen söpö pikkukaveri, jolta mun host-veljeni ystävällisesti säikäytti hännänpään..


Öiseltä taivaalta oli yleensä komeasti havaittavissa kaiken maailman tähtikuvioita, kuten esim tämä selkeä iso-karhu tässä.. ;-)



Oli vähän jo off-season, eikä suurin osa ravintoloista ollut enää auki, mutta pääsin silti maistamaan aavistuksen epämääräisen ja ylihinnoiteltun Van Gogh-ravintolan sinisimpukoita.


Meidän ranta, joka oli tyhjä, muttei ollenkaan kehnompi..


...kunnes sitten yhtenä aamupäivänä tuli vähän enemmän vettä, joka repi niin meidän kuin tämän toisenkin rannan poikki noinkin nätin vesiuoman.


Se iltapäivä olikin sitten siltä istumalta pyhitetty pienelle kaaokselle ja korjaustöille.. Episodin jälkeen paistoikin sitten enempi tai vähempi taas aurinko, eikä vettäkään enää tullut ainakaan ihan noin paljoa.


Saatiin muutamana iltana hotellikämpän nurkista tarpeeksemme ja lähdettiin vuokra-autolla ajelemaan pariin vähän meidän piskuista lomakylää isompaan cityyn.



Cagliariksen satamassa oli näinkin nättiä (tyttöä ja venettä).



Pidettiin jätskitauko paikassa, jonka edustalla käyskenteli hieman pulleva ja toiveikkaan oloinen misuli. En tiedä oliko toi katti joku mainostemppu, mutta jätski oli kyllä hyvää!


Ja kyllä ne italialaiset on perinteisesti aika herkullista pastaakin osannut tehdä - näin vielä vedet kielille kaikille tähän loppuun..

Mä muuten myös snorklasin reissulla ekaa kertaa sitten viisivuotis-synttäreideni, mutta todistusaineistoa ei ole, koska ne vehkeet päässä mä olisin ollut jo ihan liian kadehdittavan kaunista katsottavaa. (Plus että mun snorklailut loppu oikeestaan aika lyhyeen kun mä melkein astuin mustekalan päälle! Lautasella ne menee, mutta joku roti nyt hei..)

Kaikenkaikkiaan aika rentoilumeiningillä vedetty reissu, pääosin mä hengailin vaan biksuissa tai juoksushortseissa ja hiihtelin sinne sun tänne, luin kirjaa, söin viinirypäleitä tai laiskottelin. Ihan joka päivältä ei (ainakaan mitään järkevää) kuvamatskua ole, mutta kyllä tosta silti oikein hyvän yleiskuvan meidän reissusta saa! :-)

Erst durch den Glauben werden Dinge wahr

Tää löllöilypäivä on hurahtanut (yksin!) pankissa asioiden, lorvien, lenkkeillen, pakaten ja uutta objektiivia testaillen. Automaattitarkennusmoottoria (mm mikä sana) tossa mun uudessa vauvassani ei ole, jota ei myöskään mun kivikautisesta kameran rungostanikaan löydy, joten vähän on taiteilua toi kuvailu ainakin näin alussa pelkän käsitarkennuksen kanssa.. Aber ich liebe es trotzdem! <3

Huomenna olisikin sitten heti aamusta ohjelmassa autolla ajelua. Ensin otetaan suunnaksi Berliini, josta käännetään lentokoneen nokka takaisin tulosuuntaan ja lennetään Italian Sisiliaan. Kohtalaisen herkkua säätä on luvattu, plus kaksviidestä kahteenseitsemään, ja mä taas voin luvata, että aion ottaa helteestä kaiken ilon irti. Nyt se olis siis vaan että ciao, konetta en ota mukaan, joten seuraavaa päivitystä voi odotella sitten vasta 15. päivä! ;-)

Is it possible to capture beauty in a heartbeat?

Tällaista tänä viikonloppuna Perlebergissä, kolmen valheen kaupungissa. Ei löydy nimittäin helmiä, eikä sen puoleen vuoriakaan, eikä sitä kylää kyllä oikein kaupungiksi voi kutsua. Musta olis myös kiinnostava tietää, mistä Kuhbierin (=lehmäolut) kylä on saanut nimensä..

Ja siis kylmä sekä tuulista oli, mutta onneksi sai kääriytyä takkiin, laittaa ylimääräiset sukkikset housujen alle ja katsella maailmaa likaisten hiuksien läpi, tuulenpitävän hupun sisäpuolelta.