12/08/2010

All u can truly do is to accept that ur life is always going to suck compared to the rest of the world's

Heräsin tänään (siis havainnollisesti) siihen tosiasiaan, et piru vie, se on kymmenen koulupäivää niin on joululoma! Joulusta puhutaan aina jotenkin ikään kuin vaihtovuoden käännekohtana, kielen pitäis alkaa jo jotenkuten olla hallussa, uuden maan tavat ja arki samoin.

No, kieli on totta puhuakseni osoittautunut vaikeaselkoisemmaksi, kuin millaisen käsityksen se koulussa opittu pintaraapaisu mulle aiheesta antoi. Vieläkin on sanoja, jotka osaan vain, tai joille keksin paremman ilmaisun englannista, mutta samaa olen huomannut lisääntyvissä määrin esiintyvän myös toisin päin. Perusasioinnit lääkäristä ruokakauppaan ja kavereiden kanssa höpöttely sujuvat kuitenkin ihan vaivattomasti, mitä nyt tämä erinäisten henkilöiden viljelemä paikallinen aksentti työntää välillä pieniä kapuloita rattaisiin..

Vähän monimutkaisempien lauseiden muodostaminen (saatika ihan vaikka ymmärtäminen) onkin taas aivan oma aihealueensa, päänvaivaa mulle aiheuttavat usein myös eriävät yhdysverbit merkityseroineen:

ein
/fassen = kehystää
an/fassen = tarttua (kiinni)
sich ein/fassen = tuntua jltk

Ja kuten vähintäänkin kaikki, jotka yhtään saksaa kykenevät, tietävät, että noita vastaavia pikkuprepositioita, kuten varsinaisia runkosanojakin on sen tsiljoonan miljoona, eli vähemmästäkin sitä menee pää pyörälle.. No, onneksi noitakin sanoja alkaa iskostua aina pikkuhiljaa enemmän ja enemmän takaraivoon. Hulluja nuo room.. saksalaiset!

Muuten mulla on kyllä sellainen olo, että oon sopeutunut hyvin tähän perheeseen ja sen tavoille. Toisaalta jotkut jutut ärsyttää ja Suomea muistelee kaihoisasti, mutta toisaalta taas koti tuntuu jotenkin kaukaiselta. Ei nyt ihan niin, että olisin täällä koko ikäni asustanut, mutta jotain vähän siihen suuntaan. Arki on tullut tutuksi, kuten juhlakin, osaan liikkua kaikilla tarvitsemillani busseilla, junilla sekä ratikoilla ja teidän kaupungistakin jo ainakin sen, missä mikäkin vaate-/kenkäkauppa sijaitsee ;-) (Pari viikkoa sitten neuvoin kaksi tyttöä Vero Modaan, maanantaina naisen Zaraan..)

Sään puolesta ei sitten olekaan mitään pahempia koti-ikäviä päässyt iskemään, lunta on tullut riittämiin, ihan vaikka sinne Suomeenkin lähetettäväksi. Toivottavasti edes kevät olisi vähän lämpimämpi kun mihin oon siellä kotona tottunut..

Nomutta joo, nyt vähän kuvia tästä viimepäiviltä (-:









Maanantai, 6.12 oli täälläkin kotipäivä, jostain "meidän koulussa joka joulukuun ensimmäinen maanantai/tms on vapaapäivä" - syystä johtuen, joten pääsin juhlistamaan itsenäisyyspäivää siniristilipun puutteessa nukkumalla pitkään. 6.12 on sattumoisin myös Nikolauksen päivä, jota vietetään täällä piilottelemalla sokeripommeja viattomien lasten töppösiin, joten Suomen juhliessa synttäreitään, mä keräsin lahjat.

Sitten pyörähdin "ihan lyhyesti vaan vähän ja pelkästään" takkiostoksilla, johon tuhrautui melkein koko loppupäivä..

17 comments:

Anonymous said...

Aivan mahtava postaus=D! tuossa iskostit täysin miksi olen itse niin turhautunut saksan kieleen! aloin siis lohduttamaan itseäni, että jos puolen vuoden jälkeen menevät typerät eriävät yhdysverbit sekaisin, saan varmaan anteeksi omat lukiotuntieni mokat :-D

näytät mahdottoman kauniilta viimeisessä kuvassa varsinkin + upea asu(=

terkuin tellu(:

Ac said...

moi, kiva lukea suomalaisen ajatuksia saksasta. itse oon jo ehkä liian saksalaistunut huomatakseni samoja juttuja, heheh. mach dir keine gedanken über kleine fehler beim sprechen oder schreiben, wenn du nach finnland zurückgehst, fallen dir statt finnischer wörter teilweise nur noch deutsche wörter ein! :D

plus kivoja kuvia!

Noora said...

oot niin kaunis ja sulla on ihana tyyli ! oaaa oon nii kateelline ! :o

Kata said...

Oi kiva kuulla tälläsiä ajatuksia mitä "vieraan kielen" oppiminen käytännössä ja "vieraassa maassa" asuminen herättää. Todella mielenkiintoista :) Ja on myös tosi hauska kuulla toisen kulttuurin tapoja esim. toi karkkien piilottaminen lasten töppösiin. Miksei Suomessa ole tollaista! :D

Johanna said...

Vitsi kuulostaa kyl hullulta toi saksa! Mä osaan vaan perus ich liebe dich ja jotain vähä muuta, vaikka en oo kyllä koskaan saksaa lukenu. :-D Ja vähänkö ihana tollanen päivä et saa herkkuja kenkiin! XD En oo muuten varmaan koskaan kysyny, mut miks päätit lähtee Saksaan? :-)

ems said...

Heimoi, mistä toi sun musta laukku on muuten ostettu? :--) Superihana!

Anonymous said...

Joo saksa on kamalan vaikeaa :-D Mä luin sitä n. 6 vuotta ja huhhuh niissä kaikissa jutuissa meni aina ihan sekasin! Missäpäin Saksaa muuten olet? :-)

Rose said...

tellu -- Kiitti kehuista, ihana :)) Haha joo, kaikki mitä ei osaa, pitää vaan nielaista silleen, että kuulijat luulee kuulleensa oikein..

Ac -- Joo, kyllä mä virheitä pelkäämättä alan useinkin selittää jotain juttua, joihon mun sanavarastoni ei yksinkertaisesti riitä.. Eikä siinä kiertoilmauksia haeskellessa mitään - mun perfektionistista luonnettani vaan jää aina kaivelemaan kun sanon jotain väärin :-D Kiitti!

Noora -- Vooi kiitos ;)

Kata -- Kiva jos jaksoit lukea.. ;-D Joo musta me voitais ottaa toi nicholausperinne suomeenkin, tai kehitellä joku itsenäisyyspäivälahja tai....sitten oottaa vaan kärsivällisesti joulua.. :D

Johanna -- joo ei ole helppoo ei.. Saksaa oon lukenut vitoselta lähtien, mutta se vaan on niin vaikeaa, ettei sitä hyvistä arvosanoista huolimatta sujuvaksi koulussa opi. Enkku ei niin napannut, kun sen nyt oppii joka tapauksessa ja ruotsi on liian lähellä. :-D Uutta kieltä en halunnut enää valita, ja pikkuhiljaa alkoi Saksa kiinnostaa muutenkin aina vaan enemmän (:

ems -- Vero Modasta, Piecesin laukku (:

Anonyymi -- Älä muuta sano.. Asustan Dresdenin kupeessa, Itä-Saksassa :)

Siiri said...

Ihanan takin oot löytäny:P

ritu said...

Harmittaa niiiin paljon, että meillä oli täydellisen epäpätevä saksan opettaja yläasteella, kun saksaa kasin ja ysin ajan luin. Lukiossa aloitin sen ihan alusta, ja pysyin jotenkin kärryillä. Lukion toisen luokan alussa saksaa olisi jatkanut meidän ryhmässä vain minä ja kaverini, joten meidät siirrettiin saksanryhmään, joka oli opiskellut kasilta asti saksaa ja tietenkin meitä edellä. Siinä vaiheessa tipuin täysin ja motivaatio meni. Ärsyttää nyt ihan kamalasti, haluaisin osata saksaa, mutta yksin en sitä millään opi. Pitäisi palkata joku personal trainer siihenkin :D ja töissä saa aina välillä miettiä, ettei kielet mene sekaisin, kun tulee ruotsalaisia asiakkaita. Jostain syystä numerot ja osa sanoista meinaa hypätä suusta ulos paremmin saksaksi kuin ruotsiksi :D

Rose said...

Siiri -- kiitti muru <3

ritu -- opettaja tekee kyllä niin paljon! Ja saksanlukijoita on valitettavasti aina vähemmistö.. Lähdet vaikka kesätöihin parina kesänä saksaan, kyllä se siitä pikkuhiljaa alkaa tarttua, mutta intoa kyllä tarvii! ;) Ruotsi ja saksa on muuten välillä häiritsevän lähellä toisiaan, oon huomannut kans!

-nanna said...

ihanat vaatteet! :)

Anonymous said...

Anfassen on mun käsittääkseni enemmän koskettamista ku kiinni tarttumista ja Nikolaus kirjotetaan koolla. Terveisin toinen Saksassa asuva perfektionisti, hihi Ü

Rose said...

-nanna -- kiitti ;)

Anonyymi -- an/fassen = tarttua (kiinni), koskea; käydä käsiksi, sävyerojahan nuo lähinnä..

Sanan "koskettaa" voi kääntää myös "berühren" tai "an/rühren", saksa on vähän turhan rönsyilevä ja monimuotoinen kieli..

Mun perfektionismiani varjostaa vähän se, että oon usein liian laiska tarkistamaan asioita :-D Mutta kiitos korjauksista!

Anonymous said...

mistä toi sun takki on?! IHANA!

niina said...

voi että sulla on ihan täydellinen takki! tosi ihana:) mistä se on ostettu?

Rose said...

Anonyymi & niina -- kiitokset<3 Zarasta on (: